Marika Tomu Kaipainen, Jere Nieminen ja Ulla Taipale
Haaveena niitty pölyttäjille ja kaupunkilaisille - Toivon siemenet
Tarja Halosen puisto
Niitty pölyttäjille ja kaupunkilaisille
Hyönteisten määrä vähenee maailmassa ja tutkimusten mukaan pölyttäjien kato jatkuu tulevaisuudessa. Monet luontotyypit, Suomessa erityisesti niityt ja kedot ovat uhanalaisia. Hyönteiset ja niityt tarvitsevat ekologista vahvistamista pirstoutuneissa kaupungeissa. Vihreät nurmikentät eivät juurikaan tarjoa ravintoa pölyttäjille ja muille hyönteisille. Ne eivät muodosta edellytyksiä harvinaistuville kasvilajeille ja väristään huolimatta ne ovat autiomaan kaltaisia.
Helsingin niityt hupenevat voimakkaan rakentamisen myötä. Nurmikentistä on siirryttävä monimuotoisten niittyjen vaalimiseen ja suojeluun. Olemme riippuvaisia luonnosta ja sen tuottamista ekosysteemipalveluista. Ne ovat keskeisessä asemassa kestävyyskriisin hallinnassa.
Tarvitsemme innovatiivisia toimintamalleja ja niiden käytännön toteuttamista yhdessä Helsingin asukkaiden kanssa!
Taiteilijoilla on tähän paljon annettavaa, koska tieto ja tieteen tuottama ymmärrys ei riitä: olemmehan tutkimusten antaman tiedon mukaan katastrofin kynnyksellä. Taide mahdollistaa toisenlaisen ymmärryksen syntymistä. Ihminen voi olla taiteen ja kulttuurin kokija tai tekijä. Taide avaa meille myös toimijan roolin. Yksilöiden kokemukset ja toiminta kohdistuvat yhteisöihin. Muutos kohti kestävää kehitystä nousee tietopohjaisen ajattelun vahvistamisesta, arvokeskusteluista ja luovan havainnoinnin harjaannuttamisesta. Kuvitellaan parempi tulevaisuus!
Luonnon monimuotoisuus on moniulotteinen käsite, joka pitäisi ottaa monin tavoin huomioon viheralueiden suunnittelussa. Ekologisten kriteerien lisäksi kaupunkiluonnon suunnittelussa tulisi ottaa huomioon kulttuurinen ulottuvuus. Pölyttäjien merkitys on tärkeä, mutta myös muut hyönteiset, paikallisten kasvilajien monimuotoisuus, ekologinen kytkeytyvyys ja eliölajien lisääntymiskyky tulisi huomioida niittyjä perustettaessa.
Paikallisten kasvilajien käyttö niittyjä perustettaessa on jäänyt keskusteluissa paitsioon. Paikallisten kasvilajien siemenien tai taimien löytäminen ei ole aina yksinkertaista. Luonnonkasvien siementen tuottajat eivät usein erottele siemeniä alkuperän mukaan. Biodiversiteetin vaalimisen kannalta geneettinen ulottuvuus on tärkeää ja ilman sen huomioimista niityn perustaminen ei vertaudu luonnonsuojeluun vaan on lähinnä viherrakentamista. Ulkomailta tuodut unikon siemenet kasvavat kauniisti, mutta tukevat Suomen luonnon monimuotoisuutta heikosti.
Tällä hetkellä näet edessäsi Tarja Halosen puistoon vuonna 2016 perustetun julkisen teoksen, joka on houkutellut hyönteispölyttäjiä ja kaupunkilaisia jo viiden kesän ajan. Pölyttäjien kiitorata on kaistale yltäkylläisyyttä nurmikentällä.
Se tarjoaa juhla-aterian meden ja siitepölyn hakuretkillä oleville hyönteisille ja silmänruokaa muille puiston vierailijoille. Kiitoradalle on valittu pölyttäjien ja ihmisten hyvinvointia edistäviä, enimmäkseen suomalaisia maatiaiskasveja, jotka vuorollaan kukkivat läpi kesän. Heksagonaaliset istuimet suunnitteli Christina Stadlbauer ja Pölyttäjien kiitoradan Ulla Taipale Melliferopolis-kollektiivista.
Työryhmämme haave on perustaa olemassa olevan teoksen ympärille kaupunkiniitty. Tavoitteena on kasvattaa kukkivan alueen pinta-alaa ja lisätä Tarja Halosen puiston merkitystä pölyttäjille, hyönteisille, linnuille, ihmisille ja kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle - meille kaikille.
Niittyhanke pyrkii alueen ihmisten ja luonnon vuorovaikutuksen lisäämiseen ja biodiversiteetin vaalimiseen. Niitty edistää paikallista luonnonsuojelua, koska siihen kylvettävät siemenet kerätään lähialueilta. Helsingin kaupunki on myöntänyt hankkeelle luvan ja haemme niityn perustamiseen rahoitusta.
Haluamme parantaa luontoyhteyttämme ja edistää "elämää tai elävien järjestelmien rakkautta ja ystävyyttä", biofiliaa.
Aikamme tarvitsee tällaista rakkautta ja ystävyyttä.
Helsingissä 19.10.2020
Niitty-työryhmä: Marika "Tomu" Kaipainen, Jere Mäkinen ja Ulla Taipale
Niitty on virtuaalinen, mutta koettavissa Eläintarhantie 11. Nurmella on QR-koodi, jonka voit lukea puhelimesi kameralla.
Lue lisää niityistä Villi vyöhyke ry.
Kuvat: Jere Nieminen